Rauman raflat -juttusarjassa esitellään kanaalikaupungin ravintoloita.
Kysyin Köökin FB-sivulla, josko lukijoitani kiinnostaisi Rauman raflat -juttusarja. Tasan sata ihmistä ilmoitti, että kyllä kiinnostaa, joten tässä juttusarjan ensimmäinen osa! Luvassa postaussarjan tiimoilta niin kuvia, tunnelmia, annoksia kuin arvioitakin.
Wanhan Rauman kellari sijaitsee mukavasti Rauman keskustassa, ja ravintolaan sisälle saa astella jämäköistä ja näyttävistä kellarimaisista puuovista.
Wanhan Rauman kellari sijaitsee mukavasti Rauman keskustassa, ja ravintolaan sisälle saa astella jämäköistä ja näyttävistä kellarimaisista puuovista.
Tavallisena perjantai-iltana seitsemän jälistä ravintola oli noin puolillaan ihmisiä, mutta ruokailemaan saapuneet näyttivät melkein kaikki tehneen kuuliaisesti pöytävarauksen.
Vuodesta 1996 Raumalla toiminut Wanhan Rauman kellari on melko perinteinen kermaperunoita ja piffiä -paikka. Esimerkiksi Olivian kana on listan kestosuosikki, jota ei voi ottaa pois, koska siitä tulisi asiakkaiden keskuudessa kamala poru.
Vuodesta 1996 Raumalla toiminut Wanhan Rauman kellari on melko perinteinen kermaperunoita ja piffiä -paikka. Esimerkiksi Olivian kana on listan kestosuosikki, jota ei voi ottaa pois, koska siitä tulisi asiakkaiden keskuudessa kamala poru.
Vaikka mekin aloitimme menun nauttimisen pääruuasta, meille tarjoiltiin aterian alkuun pieni salaatti ja leipäsiivu pääruokia odoteltaessa.
 |
| Itse tilasin lampaan sisäfilettä punaviinikastikkeessa (24,90€). Liha ja kastike olivat varsin maukkaita - perunat ja valkosipulinkynnet olivat sen sijaan melko keskinkertaisia. |
 |
| Poikakaveri kehui aurajuustohärkäannoksensa (26,30€) porkkanoita. Lihakin oli maukasta, mutta kuorrutettu tooodella paksusti aurajuustolla. Annos olisi voinut toimia paremmin jos liha olisi tarjottu lihana ja perunat aurajuustoisina. |
 |
| Tyrniparfait, marjamelba ja valkosuklaahippuset (9,40€) olivat ihan ookoo, mutta poikkiksen perinteinen vaniljajäätelö ja kinuskikastike vei maistelussa tästä annoksesta kyllä voiton. |
OHO!: Alkusalaatti ja pääruoka tarjoiltiin meille niin ripeässä tahdissa, että hyvä kun odotellessa ehti ottaa viinilasillisesta huikkaa. Jälkiruuan syötyämme saimme sen sijaan odotella 20 minuuttia ennen kuin päätin tarjoilijan puuttuessa käydä maksamassa laskun itse suoraan tiskille.
NAAPURIPÖYDÄSTÄ KUULTUA: "Ei se Keekkikään enää kahdenkymmenen vuoden päästä ketään kiinnosta, kippis!"
SATTUIPA SILMIIN: Ravintolassa on hauska bongata rauman giälel kirjoitettuja kylttejä. Me esimerkiksi istuimme "Toist merells saa: kultta kukkrohon daikk santta siaraimihi" -tekstin alla.
MENNÄÄNKÖ TOISTEKIN? Voidaan ehkä jossain käänteessä mennäkin. Ei
kuitenkaan yltänyt kaupungin suokkiravintoloidemme kärkeen. Muutamista muista
paikoista saa samaan hintaan mielenkiintoisempaa ja maukkaampaa ruokaa.
RUOKAILIJOIDEN TUOMIO: 3/5 & 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti