Keitossani on kärpänen | Kannattaako ravintolassa valittaa?

Kuvituskuva kotikeittiöstä, jossa kehut ja kehitysideat saa suunnata yleensä ihan vaan itselleen. :-)

Kun ruokailun päätteeksi tarjoilija kokoaa seurueen lautaset pöydästä, on hänellä aina tapana kysyä Maistuiko? Yleensähän vastaus kuuluu ruokailijoilta aina Kiitos oli hyvää.

Mutta entä jos annos ei ollutkaan aivan sitä, mitä oli tilattu ja mielessä kaihertaa pikkuinen harmistus siinä kohtaa, kun illallinen on paketissa ja lasku tuodaan pöytään?

Kerran Thaimaassa sain melkoisen tummapohjaista pizzaa, mutta annoin asian jo pienoisen kielimuurinkin vuoksi olla. Kerran puolestaan Suomessa olen saanut paistettujen perunoiden sijaan annoksessa perunapyrettä, mutta en asiasta valittanut, koska annos oli varsin maukas pienestä eroavaisuudesta huolimatta.

Kerran sitten koitti myös se hetki, kun oikeasti avasin sanaisen arkkuni tarjoilijan kysyessä ruuan maistuvuutta.

Isä-tytär-illallinen oli alkanut tuolloin mitä mainioimmin. Ravintola oli ottamassa seuraavana päivänä uutta menua käyttöön, joten kokeeksi he nostivat uusia annoksia esille. Meillekin tarjottiin yllättäen jaettavaksi alkupalaksi värikäs kampasimpukka-annos ja ravintolan kokit kuuntelivat kiinnostuneesti kommenttejamme uuden menun annoksesta. Eipä maukkaassa annoksessa mitään korjattavaa ollut -tykkäsimme siitä molemmat!

Pääruuaksi tilasin karkkipossua. Annos oli huikean kokoinen, MUTTA. Liha oli paikoitellen todella kuivaa, eikä se sulanut suussa ollenkaan niin kuin olin ennalta makupalettia fiilistellyt.

Kun tarjoilija sitten saapui noutamaan lautasia pöydästä ja hän kysyi Maistuiko? päätin, että nyt en ole hiljaa. Kerroin pitäneeni kovasti annoksen kastikkeesta. Kerroin myös jättäneeni lihaa jonkin verran, sillä annos oli todella suuri ja huomautin lihan olleen paikoitellen kuivaa.

Tarjoilija kiitti palautteesta ja todellinen asiakaspalvelijan luonne välittyi sillä hetkellä, kun lasku tuotiin pöytään. Keittiö oli todennut, että liha ei tosiaan ollut sellaista kuin piti ja laskussa tämä hyvitettiin tarjoamalla kyseinen annos puoleen hintaan.

Pettymys pääruuan kohdalta haihtui hieman ja viimeisin fiilis ravintolasta oli laskuhyvityksen myötä positiivinen. Hyvää mieltä eivät tuoneet pelkästään hyvitetyt eurot vaan myös ylpeys siitä, että sainpas suuni auki ja asiallisen kritiikin kerrottua.

Koska sinä olet viimeksi antanut kritiikkiä ravintolassa? Kerroitko kehityskohteista paikanpäällä vai purnasitko julkisesti Facebookissa?