12. maaliskuuta 2017

RAUMAN RAFLAT: Goto

Postaus on tehty yhteistyössä ravintola Goton kanssa.



Ravintola Goton isot ikkunat Vanhassa Raumassa ovat iltahämärällä erittäin kutsuvat, kun niiden läpi näkee helposti parisenkymmentä lämpöisenä lepattavaa kynttilän liekkiä.

Ravintoloitsija Rami Kurki tunnustikin heti illallisemme kärkeen olevansa todellinen kynttiläihminen - hänellä kotonaan kynttilät palavat kesälläkin, aina vain kun on pikkuisen hämärää.

Kynttilät ja kuohuviini saivat perjantai-illan heti tuntumaan erityiseltä - ja sitä yhdessä poikaystäväni kanssa nautittu kolmen ruokalajin illallinen totta vie olikin.


Molempien alkuruoka-annokset olivat huikean vihreitä! Kampasimpukoita säväytti rapeaksi paistettu pekonimuru, josta oli kuulemma annoksia luodessa käyty hieman keskustelua keittiön väen kanssa. Osan mielestä pekoni oli annokseen hieman liian raffi, mutta jokaisen mieli oli muuttunut, kun valmista annosta oltiin päästy maistamaan.

Poikaystävän alkupalalautaselta löytyi puolestaan lohta, joka oli onnistuttu hienotunteisesti pakkaamaan täyteen makua. Erityiskiitosta kanssaruokailijani antoi myös annoksen punasipulille.

Ruokailun lomassa tuli ravintoloitsijan kanssa puheeksi, että heillä on silloin tällöin järjestetty tilauksesta erilaisia juomapruuveja. Osaamista siis henkilökunnalta viinin ja ruuan yhdistämisestä löytyy.

Luotimmekin illallisen juomavalinnat täysin ravintoloitsijan valittavaksi, ja samalla päätin, että tämä olkoon vastaisuudessa taktiikkani ravintolaillallisilla. Talon viinille on toki myös aina aikansa ja paikkansa ja on olemassa oikein hyviä yleisviinejä.

Kun joku kuitenkin näkee vaivan maistaessaan kaikki ravintolan listan annokset ja etsiessään niille erityisesti sopivat viinit, kannattaa tästä panostuksesta ottaa asiakkaana ilo irti.


Tällä kertaa meidän molempien pääruoka-annokset olivat lihaisia - ja vielä niin runsaita, että meikäläisen piti vaivihkaa ruokailun lomassa avata farkkujen nappi!

Vasikanposki oli juurikin niin kypsän pehmoista kuin odottaa saattoi - aivan kuin sitä leikatessa olisi upottanut veitsen pehmeään voihin.

Poikaystävän pippuripihvi keräsi myös kehuja. Sitä tottakai maistoin minäkin.

En tiedä, miten muut pariskunnat ravintolassa toimivat, mutta jos meillä on erilaiset annokset, maistamme niitä yleensä ristiin. Toki aina on kohteliasta kysyä se lupa ennen kuin toisen lautaselle lähtee haarukoineen!


Illallisen kruunanneella jälkiruualla me nautiskelimme oikein urakalla. Itse valitsimme listalta creme bruleen popcorn-jäätelöllä ja jaloviina-toffeisen pirtelöcocktailin.

Keittiöstä osoitettiin tässä kohtaa pelisilmää, sillä melkein missasimme heidän tämänhetkisen lippulaiva-annoksensa blueberry jam jamin, jossa mustikkaisia makuja oli neljässä eri muodossa. Se tuotiin pöytäämme vielä extra-annoksen ja ai että!

Jos alkuruuassa lohi oli pakattu täyteen makua, oli tässä annoksessa mustikka aivan erityisen upean ja runsaan makuista.

Illallisen loputtua housujen nappi meni juuri ja juuri kiinni, ruokaonnellisuuden levittämä hymy ulottui korvasta korvaan ja Vanhassa Raumassa alkuillasta satanut räntäsadekin oli kaikonnut.

Kiitos Goto iltamme isännöinnistä!


Ravintola Goto, Kuninkaankatu 17


JUTTUSARJASSA AIEMMIN JULKAISTU:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti