Juustokakun vikkelä serkku

Jo juustokakun mainitseminen saa minut usein lipomaan huuliani. Juustokakkuhimon taltuttaminen vain on hieman mutkikasta. Tuota himoa pitäisi pystyä hillitsemään useampi tunti, jotta ehtii valmistaa kakun ja se kerkiää jähmettymään jääkaapissa. Ei siis aivan kaikista näppärin herkku yllättävään makeannälkään. Onneksi keittiössä voi harrastaa hieman vilunkipeliä...

Juustokakun nopeasti valmistuvan serkun voi loihtia keittiössä paljon nopeammin. Aikaa kuluu noin vartti, ja lopputuloksen suloinen makumaailma kuljettaa maistelijansa taatusti juustokakun luokse.

Tarvitset: (4 annosta)

2 dl kuohukermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

sitruunan

2 rkl tomusokeria

1 rkl sokeria

8 digestive-keksiä

vadelmia

Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää sen joukkoon tuorejuusto, sitruunan puristettu mehu, tomusokeri ja sokeri. Murusta jälkiruokakulhojen tai lasien pohjalle keksit, annostele juustokakkumassa ja koristele annokset vadelmilla tai muilla suosikkimarjoillasi.

Salaatti kuin karkki

Viime aikoina minuun on totisesti purrut salaattikärpänen ja lautasmallit ovat olleet kohdillaan - puolet lautasesta on aina värien peitossa. Uusi suunta ruokavaliossa on osittain sen ansiota, että olen jättänyt valmistamistani salaateista itse salaatin kokonaan pois. Aiemmin tuntui, että salaatit jäävät herkemmin syömättä ja salaatti menee nopeammin nahjuiseksi, kun joukossa on salaatinlehtiä. Tällä kertaa salaatittomaan salaattiini kuului perinteiset kurkku ja tomaatti sekä paprika, avokado, kevätsipuli ja salaattijuusto.

Kun salaatin tarjoaa kauniista pikkukulhosta, niin sehän suorastaan näyttää jälkiruualta! Annoksen kruununa ei kuitenkaan ole suklaakastiketta vaan tummaa balsamicoa... ;)

Etiketti & ostopäätös

Nyt on koittanut sellaiset päivät vuodessa, jolloin punaviini alkaa maistua kielen päällä hieman tunkkaiselta ja makumieltymykset liikahtavat rapsakoiden valkoviinien suuntaan. Kesää kohti mennään, ja ainakin minä tutkailen innokkaana valkoviinihyllyä uusien löytöjen toivossa. Minulla ei ole minkäänlaista luottoviiniä, joten kokeilen rohkeasti uusia pulloja.

Kurkkaan lähinnä tuotetiedoista, onko kyseessä makkia vai kuiva viini. Listan muilla määreillä ei ole itselleni enää kovin paljon väliä. Seuraava ostokriteeri onkin itselläni melko usein kaunis etiketti. Sillähän ei ole mitään tekemistä maun kanssa ja harvoin tuijottelen pullon kylkeä koko illan samalla kun viiniä siemailen. Jonkin sortin esteetikko sisälläni kuitenkin nauttii kauniista pullosta.

Seuraavaksi luvassa jo ruokapostausta, ei tässä olla miksikään viinikirjoittelijaksi muuttumassa.

Ihanaa perjantaita!

Viinin tuulettaminen

Kun Alkon myyjä oikein kehotti tuulettamaan ostamaani punaviiniä, tulin sen tehneeksi - ensimmäistä kertaa elämässäni. Aiemmin olen vain yrittänyt pitää huolen, että en juo punaviiniä liian viileänä. Mutta entäpä tämä tuulettaminen sitten?

Käsittääkseni viinin voi tuulettaa nopeiten niin, että kaataa koko pullon karahviin. Näin viini pääsee paremmin kosketuksiin hapen kanssa, joka antaa uutta nostetta viinin laatuominaisuuksille. Tuulettamisen voi ilmeisesti tehdä myös niin, että kaataa pullosta pienen tilkan lasiin ja antaa pullon seistä avattuna pari tuntia.

En ole koskaan päässyt vertaamaan, miltä sama viini maistuu tuuletettuna tai suoraan avatusta pullosta, joten en osaa sanoa asiaan henkilökohtaista mielipidettä. (Tavismaistelijana tuskin suuria eroavaisuuksia maistaisinkaan!) Karahvin olen kuitenkin aikoinaan astiakaappini varusteluun hankkinut, joten mielelläni sitä kehoitettaessa käytän.

Tuuletatko sinä viinisi?

Pinaattiletut

Tänään kaupassa asioidessani satuin kassalle, jossa palveli vanha luokkakaverini. Hän silmäili hetken hihnalle latomiani ostoksia ja tuumasi: "Jaaha, mitäs näistä tänään sitten valmistuu? No senhän voi lukea myöhemmin blogista!" Arvaatte varmaan, että päiväni kirkastui. :)

Pinaattilettujahan niistä aineksista sitten valmistui. Sain jokin aika sitten kirjastosta käsiini Safkaa-kirjan (yllätyin sen kompaktista koosta!), josta poimin lettujen ohjeen. Nämä pinaattiletut todella toimivat! En ole aiemmin tullut valmistaneeksi pinaattilettuja, mutta ne tulevat varmasti jäämään osaksi tämän talouden arkea. Mieskin tykkäsi! Ei tainnut vielä edes tajuta syöneensä ensimmäisen kasvisruuan elämässään, niin nopeasti letut katosivat vatsan pohjalle. :)

Tarvitset: (noin 30 pikkulettua)

150 g hienonnettua pakastepinaattia

3 kananmunaa

5 dl kevytmaitoa

2,5 dl vehnäjauhoja

½ dl silputtua ruohosipulia

suolaa

mustapippuria

jauhettua muskottipähkinää

3 rkl sulatettua voita

Vatkaa munat ja maito kulhossa sekaisin. Lisää jauhot, sulatettu pinaatti, silputtu ruohosipuli, suola, pippuri ja pieni ripaus jauhettua muskottipähkinää. (Safkaa-kirjan ohjeessa neuvottiin ajamaan seos tasaiseksi sauvasekoittimella, mutta hyppäsin itse tämän vaiheen yli.)

Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Lisää taikinaan voisula ja paista letut. Tarjoa perunamuusin ja puolukkahillon kanssa tai Safkaa-oppin mukaisesti parmesaanin, sormisuolan ja mustapippurin kanssa. Molemmat tavat olen testannut ja hyväksi havainnut!

Vappupiknikillä ruoka suussa

Tänään sää ei juurikaan suosi ulkoruokinnasta haaveilleita vappujuhlijoita. Huominen ennuste näyttää onneksi valoisemmalta. Kokosin yhteen muutamia herkullisia suupaloja, joita voi nautiskella vappupiknikillä. Mikä näistä on sinun suosikkisi?

Perinteiset vappumunkit jättävät suupielet sokerisiksi, mutta vadelmamehulla värjätty sydänkuorrute on aivan yhtä makea.

Kolmioleivät on helppo valmistaa etukäteet. Tikutetut leivät ovat suoranainen klassikko, joka saa uutta potkua uudenlaisesta täytteestä.

Kinkkyhyrrät ovat lasten ehdoton suosikki! Pieniä suupaloja on kätevä napsia suuhun piknikin aikana.

Halloumi-granaattiomenasalaatti on nuorekas ja moderni piknik-eväs.

Tikuta kotoa lähteissä kirsikkatomaatit ja mozzarellapallot hauskoiksi vartaiksi.

Feta-sipulimuffinsit ovat tuhteja suupaloja, jotka pitävät nälän loitolla pitkäksikin vevyneellä piknikillä.